30.5.2015
Sijainti: Ilullisat

Päästiin illalla perille Ilullisatiin ja tämä onkin aikamoinen metropoli verrattuna aiempiin paikkoihin tässä maassa. Noin 4500 asukkaan kylässä on kauppoja, kahviloita ja vaikka mitä. Erityisintä täällä on kuitenkin Ilullisatin jäävirrasta purkautuvat jättimäiset jäävuoret joita meri on täpötäynnä. Siellä veneet pujottelee niiden välissä pitkin ja poikin. Elo meillä on kovin rauhaisaa, tässä aika menee pyykätessä, termareita putsaillessa ja huoltohommia tehdessä.

Ajateltiin panna vähän numeroita kasaan ja laittaa niitä tänne. Laitettiin asioita ylös paperille päivittän reissun päällä että ei menisi sitten kalavaleiksi jutut. Lähdettiin siis 23.4. Sermilikin vuonosta itärannikolta ja oltiin perillä länsirannikolla Qasigiannaguitissa 27.5. Tämän 35 päivän aikana hiihtopäiviä kertyi 32 kappaletta joista yksi kaksituntinen, kaksi nelituntista puolikkaita lepopäiviä ja loput täysiä 8h tai pidempiä. Näiden lisäksi oltiin myrskyssä kaksi päivää ja sairaana yhden päivän täysin paikallaan. Yhteensä hiihtoa legitaukoineen kertyi noin 266 tuntia eli 32 hiihtopäivää kohden noin 8h20min.

Matkaa meille kertyi Suunnon Ambitien GPSien mukaan yhteensä 703,5km eli noin 22km per hiihdetty päivä. Tuntivauhti oli meillä siis noin 2,65km, hitaasti mutta varmasti sipsuteltiin etiä päin. Lopussa vauhti toki kiihtyi hurjasti, viimeiset kuusi normaalia hiihtopäivää kuljetti yli 200km joka on paljon. Pisin päivä matkallisesti 42,3km.

Tämä onkin sitten vimoinen blogi täältä pelipaikoilta, huomenna otetaan lunkisti ja maanantaina aletaan matkaamaan kohti kotia. Mahtava päästä takaisin kotiin! Laajempaa raporttia seuraa sitten kun saadaan kuvat sortattua ja kuvioita paremmin kasaan. Varmaan ihan kiva puuhailla muutakin kuin hiihtovaellusta. Josko menisi vaikka vähän kiipeämään, juoksemaan tai vaikka töihin, eiköhän sitä jotain keksitä.

Vielä kerran kiitokset kaikille seuraajille ja kommentoijille!

Retkikunta päättynyt.

Shortly in english: in Ilullisat, thisnisnour last blog from the site. Starting towards home early on monday, now on tourist mode. Thanks for all followers!

28-29.5.2015
Sijainti: Qasigiannaguit

Tehdään lähtöä Qasigianguitista kohti Ilullisatia laivalla. Hassu paikka tämä kylä kyllä on, noin 1100 asukasta tiiviissä ryppäässä. Valjakkokoirat on siirtyneet kesälomalle ja hengailee nummella, yöllä voi kuunnella veijareiden ulinaa kun sadat koirat juttelee. Daviesin suoralla lipuu isoja jäävuoria kohti etelää. Kevät se on täälläkin, nollakelit ja pohjoisesta tuulee.

Ollaan otettu kovin lunkisti, syöty ja levätty vaan. Ei täällä paljon muuta voi, jostain syystä ei kiinnosta trekkailla tai puuhailla mitään maastoaktiviteettejä. Eilen käytiin Knutin ja vaimonsa kanssa lounastelemassa kiitoksena sen jeesistä meidän saapumisen kanssa, hyviä tyyppejä.

Kuultiin myös että paikallinen parivaljakko vahvistettuna kolmannella tanskalaisella oli hiihtänyt täältä Isortoqiin samoihin aikoihin meidän kanssa. Harmi ettei tiedetty, ollaan ohitettu toisemme kuitenkin joidenkin kymmenien kilometrien päästä. Kaksi läsnäolevaa täällä työskentelevää retkikuntalaista kävi kyläilemässä täällä hotellilla ja turistiin pari tuntia kokemuksista jäällä. Hauska sattuma kaikkiaan, osasivat odotella meitä kun olivat netistä seurailleet meidän etenemistä. Heillä oli mennyt 33 päivää ylitykseen ja alussa menneet valjakoilla lähelle jäätä. Mielenkiintoista kaikkiaan vaihtaa kokemuksia! Heillä oli todella kylmiä säitä mitä meille ei kuitenkaan sattunut.

Täytyy vielä erikseen kehaista että on todella hyvä paikka tämä Hotel Disco Bay, palvelu pelaa todella hyvin!

Palautuminen on alkanut kivasti, ihokuorinta toimii ihan vaan suihkussa käymällä. Jalat alkaa heräillä ja pystyy taas kävelemään ihan tavallisesti.

Laitetaan vielä yksi blogi Ilullisatista ja raporttia sitten kotisuomesta.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Shortly in english: leaving to Ilullisat today, Hotel Disco Bay is the place to stay here, best service ever! Met with another expedition today, good talk and lovely people!

27.5.2015 / Päivä 35
Sijainti: Qasigiannaguit
Korkeus: 15m
Sää: yöllä selkeää ja aamusta aurinkoista, keli plussalla
Kävelyä: 24km
Kuljettu kokonaismatka: 703,6km

Perillä. Maalissa. Hoidettu.

35 päivää hiihtämistä ja kävelyä, 700km kulkemista. Viimeiset kolme päivää pois jäältä tuntureiden yli Qasigiannaguittiin ehkä reissun raskaimmat. Nyt se on tehty.

Aamusta lähdettiin liikenteeseen asenteella että tänään täräytetään perille tuntureiden yli perille ja niin tehtiin. 12 tuntia steppailua välillä reisiin asti märässä loskassa oli aivan kauheaa. 1100 metriä plussanousua ei helpottanut hommaa ollenkaan. Lopulta päästiin maaliin. 18km piti olla matkaa, kuljettiin 24km reittiä etsiessä.

Siitä alkoikin sellainen tuuriputki että ihmetyttää. Tultiin tunturista mutaisen tien päähän ja huomattiin että isäntä siellä vetokoiria syöttää. Marssittiin kaverin luokse ja pyydettiin josko se soittaisi meille taksin, kaveri kyseli että mistäs ollaan tulossa ja kuultuaan kertoi että vuonna -97 hiihti itse jäätikön yli täältä Isortoqiin. Sit alkoi palvelu rullaamaan, veijari käytti meitä ainoassa auki olevassa kioskissa jossa maksoi meidän ostokset kun kortti ei käynyt ja vei hotellille, välissä napattiin vaimo ja poika matkaan kun halusivat tulla meitä kattelemaan. Knut on pykälän verran ässempi jätkä nimittäin.

Hotellilla katselivat meitä vähän että mitäs veijareita nämä on... Osasivat kuulemma odottaa, joku paikallinen porukka oli hiihtänyt Isortoqiin ja siellä kuulleet että ollaan tuloillaan. Löivät sitten keskiketterää kouraan ja kun keittiö on näin slowseasonina kiinni, samoin kuin kaikki ravintelit illasta kylillä, niin antoivat sitten sapuskatarpeet kouraan. Tässä kokkaillessa sattui pari Tanskalaista työmiestä kyökkiin ja ihmettelivät meidän rusketuksia. Kerrottiin sitten mistä tultiin niin kaverit veti siinä määrin hiljaisiksi että kaivoivat jostain 12-vuotiasta laatulimpparia laseihin, aijjaiii!

Ollaan molemmat todella tyytyväisiä ja onnellisia. Tämä meni niin kuin oli suunniteltu. 35 päivää hiihtämistä ja kävelyä rannikolta rannikolle unsupported ja unassisted. Vaikka itse sanotaankin niin ei mikään pikku tempaus vsan ihan isojen poikien hommaa. Kahden vuoden projekti kulminoituu ehkä parhaiten siihen että voi tuijottaa ikkunasta merellä lipuvia jäävuoria ja nauraa yhdessä koettelemukselle. Toisaalta aika tyhjä olo mutta erittäin hyvällä tavalla. Ollaan samaa mieltä myös siitä että tämä oli meidän kahden juttu eikä muiden kanssa olisi tällaista kokemusta saatu.

Halutaan kiittää erityisesti kaikkia reissua seuranneita, meitä tsempanneita ja sohvalla mukana retkeilleitä. Kiitokset sponsoreille ja yhteistyötahoille. Nöyrä kumarrus meidän support teamille Pete, Niko, Jaakko, Sari, Johannes ja Koutsi sekä kaikki muut jeesanneet sekä jelppineet. Kiitokset molempien perheille ja tyttöystäville tuesta, ymmärtämisestä ja rakastamisesta.

29. päivä siirrytään Ilullisatiin laivalla ja 1.6. lennetään Kangerlussuaqin kautta Köpikseen, kotomaahan päästään 2.6. 09.00 aamulla Hesa-Vantaan ykkösterminaaliin. Laitellaan tässä vielä päivitys tai pari kunhan saadaan ittemme järjestykseen täällä mestoilla.

Suihkunraikkaalla retkikunnalla kaikkia, ah, voi ja kyllä, erittäin hyvin. Ensi yö nukutaan lakanoissa!

Shortly in english: arrived to Qasigiannaguit, hardest day of the expedition today. Super rough and lots of wet snow up to waist at worst. Cold beer and food. Sleeping in sheets today, yeah baby!

26.5.2015 / Päivä 34
Sijainti: N6850565W05046332
Korkeus: 40m
Sää: yöllä selkeää ja aamusta puolipilvistä, hieman plussalla, illasta aurinkoista ja lämmintä
Kävelyä: 16,0km
Kokonaismatka: 679,6km

Meillä on tässä reissussa muutamia tavoitteita ja yksi niistä oli että päästään tämän isohkon saaren rannalta rannalle, sen voi nyt nykiä pois listalta. Jäljellä olisi vielä se että pitäisi päästä turvallisesti perille maaliin. Se vimoinen tavoite toivottavasti toteutunee huomenna, matkaa olisi noin 17km. Aamuyöstä tiukka nousu ylängölle 500 metriin ja sitä pitkin hitaasti alaspäin kylille sekä maljoille.

Tänään väännettiin yhdeksään tuntiin 16km ja pysähdyttiin Kangersuneq-vuonon pohjoispään rannalle lepäämään. Tästä kun saa ihan jokivettä niin ei tarvitse enää juoda kuumaa lunta! Maasto oli taas vaihtelevaa mutta helpompaa kuin eilen, kaikkiaan kuitenkin yli 1000m  nousuja joten ihan täysin jumpasta kävi. Lunta on kaikkialla hieman liikaa tähän touhuun ja joudutaan kahlailemaan välillä tosi syvässä. Varsinkin lännen puoliset rinteet on pahoja, pehmeää lunta on paljon ja rinteet jyrkkiä.

Luonto on läsnä ihan eri tavalla kuin jäällä, on nähty jäniksiä ja kaikenlaisia lintusia sekä hyönteisiä. Lisäksi löydettiin moottorikelkkauria sekä tyhjä tynnyri. Toivottavasri huomenna saadaan ensimmäinen ihmishavainto sitten huhtikuun 23.päivän...

Summa summarum todettakoon että toiveet on korkealla että huomenna nukutaan lakanoissa ja että tämä olisi viimeinen telttayö. Se vaatinee noin 10-11h uurastamista ja avot. Noh katsotaan huomenna miten se tossu liikahtelee. Katsotaan mitä ne siellä sanoo, ollaan aikamoisessa merirosvo-lookissa molemmat.

Retkikunnalla kaikki hyvin, huomenna pannaan homma pakettiin!

Shortly in english: did 16km today on very hard conditions, 17km left to Qasigiannaguit and trying to do it tomorrow. Hopefully last night in a tent for a while ;) Linen here we come!

25.5.2015 / Päivä 33
Sijainti: N6846230W05034213
Korkeus: 260m
Sää: yöllä selkeää ja hieman pakkasella, päivällä pilvistä ja tuuli etelästä, illasta pilvipeite rakoilee ja lämpötila nousussa.
Kävelyä: 11,5km
Kokonaismatka: 663,6km

Illalla meni liki puoli yhteen paikallista aikaa kun valmistauduttiin jatkamaan matkaa kohti Qasigiannaguittia. Käytiin keskustelua jatketaanko järviä pitkin hiihtäen vai tuntureiden yli kävellen. Tutkailtiin asiaa ja valitettavasti järville ei ole asiaa joten tuli kävelykeikka. Järvet on vähän niin ja näin ja ei haluta ottaa riskiä. Plus jäälle pääsy olisi vaatinut noin 10km kiertolenkin pääjäätikön kautta joten se siitä.

Valitettavasti keli on hieman talvinen ja se hidastaa sekä vaikeuttaa etenemistä. Täällä on paikoitellen paljon lunta, välillä kantaa ja välillä kahlataan munia myöden loskassa. Välillä pistellään märkää mätästä pitkin vauhdikkaammin. Noustiin kolmen isohkon tunturin yli ja laskeuduttiin taas alas, kolmas johti meidät järvilaaksoon jonka reunustalla nousut on paljon loivempia. Huomenna jatketaan laaksoa etiä päin kohti luodetta josta noustaan aikanaan ylängölle joka johdattaa perille lounaan suunnassa olevalle Qasigiannaguitille.

Meillä on sellaiset pakkaukset selässä että saattaa väki kirkolla ihmetellä kun sinne päästään. Nuiden pulkkarinkkojen kanssa leivottiin 8h30min sykäyksessä 11,5km. Ei ole paljoa mutta huomattava on että nousua sekä laskua kertyi kilsan kieputtimiin. Erittäin raskasta ja hidasta. Kuitenkin odotukset on että huomenna päästään liukkaammin kun ei tarvitse könytä jokaiselle nyppylälle. Tavoite on ehtiä kylille toivottavasti kahdessa kokonaisessa päivässä, tarvittaessa käytetään hieman kolmatta. Matkaa on sellainen 34-35km GPS-reittipisteytyksellä.

Fiilikset on edelleen todella korkealla vaikka meno onkin hidasta ja raskasta. Kuitenkin 95% hommasta ja se itse ylitys on tehty, nyt vaan viimeistellään setti vaikka kuperkeikkoja tehden jos on pakko. Eilinen päivä oli erittäin raskas niin fyysisesti kuin henkisestikin, jäätikön reunama oli aivan käsittämättömän rikkoutunut ja railottunut. Jos ei oltaisi löydetty juuri sitä kohtaa mistä tultiin murtumalinjan yli niin olisi todennäköisesti jäänyt tekemättä. Parin tunnin etsiskelyn se vaati. Välillä käy vaan tuuri, ei voi muuta sanoa. Olisi ehkä ollut pykälän verran tympeätä tilata kopterikyytiä 3,5km ennen maata kun on hiihtänyt jonkun 650km :D No kuitenkin onnistui ja ollaan fiiliksissä. Päivän kuvassa näkyykin sekä ahkiorinkka ja exit-moreeni sekä innokas O.Häkkänen aamun 200 ensimmäisen korkeuserojumppametrin jälkeen.

Nyt on kuitenkin päällimmäiset fiilikset sellaiset että suunnitaan sinne kylille tässä omaan tahtiin, hieman ehkä jo sivistyksen houkutukset alkaisi kiinnostaa. Tässä käyty vilkasta keskustelua siitä mitä tehdään ensimmäisenä kun päästään kylille, alkaa olla suunnitelma jo kasassa... siitä kerrotaan jos ottaa toteutuakseen.

Retkikunnalla kaikki hyvin, matka taittuu js kotia kohti mennään!

Shortly in english: hiked on the fjells today, did 11,5km in very hard conditions, still lots of wet snow around. Trying to push to Qasigiannaguit in two days from now as the landscape is easier, we will see how it goes. No chance to go on skies over the lakes or anywhere else either :( 34km to go!

24.5.2015 / Päivä 32
Sijainti: N6842785W05023116
Korkeus: 670mm
Sää: aamusta alkaen tyyntä ja aurinkoista, nollassa aamulla ja iltapäivästä plussalla
Hiihtoa ja kävelyä: 16km
Kokonaismatka: 652,1km

"Jos nyt suunnittelen hiihtäväsi Grönlannin yli ja mietit mikähän mahtaa olla järjestyslukusi niin ole tarkkana sillä tilanne on nyt muuttumassa..." kirjaili eräs veijari vuonna 2003 vapaasti lainaten. Samoin on nyt sillä herrat Häkkänen ja Hilander pötktöttelevät bivyssä tässä jäätikön hollilla mättäällä. Noin kello 22.00 Suomen aikaa täräytettiin reunamoreenille ja lopulta noin 03.00 kotimaista pois jäätiköltä tunturiin.

Tunnelmat on luonnollisesti katossa! Tässä on juhlittu riehakkaasti keittämällä ja sulattamalla vettä sekä pakkaamalla tavaroita uusiksi loppumatkaa varten. Ei jaksettu raahautua kauas jäätikön reunasta ja tästä rinteestä ei telttapaikkaa löydy joten joudutaan yöpymään tuulisäkissä. Mitä juhlaa! Ei nyt sentäs, fiilikset on korkealla ja snapsauteltiin jaloviinalla tuossa kyllä syödessä!

Päivä oli pitkä ja erittäin raskas. Aamulla etsittiin 2 tuntia paikkaa josta pääsisi alemmaksi laaksoon ja lopulta löydettiin vähintäänkin kyseenalainen jäätikön uoma johon lähdettiin painelemaan. Pahimman paasipöpelikön läpäisemiseen meni noin 2.5h ja siinä edettiin joitain satoja metrejä koko ajan varmistaen köydellä. Maasto helpottui hieman ennen moreenia ja lopulta vaihdettiin ylävitosia väsyneinä sekä ilmoittauduttiin Suomen Arktisen Klubin puheenjohtajalle sateliittipuhelimella ja kerskailtiin ylityksellä.

Huomenna jatketaan kohti Qasigiannaguittia tunturissa jalan, matkaa on noin 49km ja se taitetaan 2-3 päivässä. Laitetaan lisää stoorian railokoista kunhan päästään perille! Nyt nukkumaan!

Retkikunnalla kaikki hyvin!

Shortly in english: boom, did it!

23.5.2015 / Päivä 31
Sijainti: N6841129W05008750
Korkeus: 670mm
Sää: aamusta alkaen tyyntä ja tasainen pilvipeite, kohtalainen näkyvyys
Hiihtoa ja kävelyä: 28,3km
Kokonaismatka: 636,1km

Aamusta lähdettiin liikenteeseen tavoitteena saavuttaa exit moreenin pää. Luisuteltiinkin aika mallikasta kyytiä jäälaikkuja väistellen, jäätä oli koko ajan enemmän esillä ja voimakkaammissa muodoissa. Päästiin 8 legissä vajaa 27 kilometriä ja GPSin näyttäessä alle 4km exitille päätettiin jatkaa ja katsoa josko päästäisiin maihin suorilta ilman suurempia kikkailuja. No ei päästy.

Maasto alkoi muuttua hyvin voimakkaasti, ensin loppui hiihtäminen ja siirryttiin rautoihin ja lopulta köysistöksi. Noin 500m matkalla ajettiin suorilta aikamoiseen jäätivoliin, isoja jääpaasia, jättimäisiä railoja ja vaikka sun mitä. Yritettiin läpi köysitekniikoilla noin 3 tuntia mutta lopulta 10 metrinen jääseinä pisti etenemisen seis. Jotenkin ei liidaaminen alas ja ylös jättimäiseen railoon ahkioiden kanssa remmiraudoilla oikein ottanut hontsittaakseen... Siitä ei pääse ja sillä sipuli. Ensimmäinen taistelu hävitty, huomenissa uutta erää vaan.

Otettiin vajaa kilometri takapakki paremmalle alustalle ja kameran zoomilla katteltiin hieman maisemia. Pohjoisen puolelle ei ole mitään asiaa, siellä jäätikössä on raivoisimmat muodot ja aamulla yritetään siis koukata sivustasta ensin etelään ja katsoa joskos sieltä löytyisi paikka josta pääsisi sujahtamaan moreenille. Itse moreeni ei ole nyt näkyvissa mutta sen takana oleva järvi ja tunturit on eli tiedetään mihin pitäisi mennä. Toki tiedetään me muutenkin...

Muuten meininki on hyvä, soitettiin Reissu-Petelle ja kyseltiin muistoja 12 vuoden takaa, oli kuulemma jännä mesta silloinkin. Tässä telttaillessa hiotaan huomista taktiikkaa ja levätään, huomenna ei herätä vielä 0500 tarpomaan vaan levätään vähän pidempään. Tavoitteena edelleen huomenna pois jäätiköltä mutta ei ole kiveen hakattua että päivässä onnistuu, saattaa ottaa toisenkin että päästään maalle.

Jännänpännä paikka kaikkiaan, varmaan sellainen erityisjännä. Tänään makusteltiin jo hieman sitä ns. kakkostyypin kivaa. Mutta älkää huoliko, ei tehdä mitään hölmöä vaan mennään rauhassa ja ajatuksen kanssa!

Retkikunnalla kaikki hyvin, maa on jo niin lähellä että melkein koskettaa voi!

Shortly in english: did today 28,3km in total and tried to exit the glacier trough moreen. Failure with the straight route and had to backtrack one km. Tomorrow trying more from the south. Huge crevasses and seracs but still lots of snow... We can see the hills and lakes etc, so near but so far. On the hills there is still winter so maybe we ski all the way to  Qasigiannaguit after we get out from the ice.

22.5.2015 / Päivä 30
Sijainti: N6838189W04931407
Korkeus: 965m
Sää: aamusta voimakas tuuli jäätikön laelta kohti pohjoista, pikkupakkanen, päivällä tyynempi tuuli ja puolipilvistä, nollakeli
Hiihtoa: 42,3km
Kokonaismatka: 607,8km

Tänään olikin sitten kaikkiaan aika jännä päivä. Aamulla sää oli sellainen että jos suunta olisi ollut toinen niin olisi jääty telttaan. Päästiin kuitenkin liki myötätuulessa lasettamaan hameiden helmat paukkuen alamäkeen. Tätä tykitystä kesti 4 legiä ja kasassa oli jo 19,6km. 

Keli tyyntyi kohti keskipäivää ja samoin hidastui vauhti. Myös maasto muuttui aivan täysin, lumen seasta alkoi pistämään esiin jäätä. Aluksi yksi pieni pukama, sitten enemmän ja enemmän, lopulta välillä hiihdettiin kymmenien tuhansien jääkinkamien keskellä. Isoimmat esiintymät menee ikään kuin peltoina länsirinteissä ja laaksojen pohjilla. Sekasortoisen kaunis näky kaikkiaan, lunta riittää edelleen ja meno oli suht helppoa eikä tarvinnut karmeasti luovia jäitä. Näissä jääkinkamalaaksoissa oli aika selkeää että me ollaan täällä tasan vieraina, käsittämätön määrä sitä jäätä tässä saaressa on.

Päivällä hiihtokeli muuttui hieman nihkeäksi ja lumi paikoitellen oli hieman suojan puolella. Päästiin kuitenkin lasettelemaan sovitut 9 legiä ja tulemana oli 39,8km. Todettiin että kaipat sitä pitäisi tyrkkiä kasaan se 40 ja lopulta päädyttiin siihen että hiihdetään maraton kun on niin hollilla. Hölmöä sanoa sinällään mutta aika helpolla tuo matka tänään irtosi, normaalin hiihtopäivän vaivalla. 9 tuntia ja 25 minuuttia kisa-aika tänään, Lauri lupasi parantaa syyskuuksi Nuuksioon ainakin kolme tuntia ;)

Ollaan nyt about 30km meidän tähtäyspisteestä ja 36km kuivasta maasta. Pelättyjä vesileikkejä ei olla kohdattu joten ollaan toiveikkaita että huomenna hiihtää sutjautetaan reunarailokon hollille josta sitten sunnuntaina maalle. Katsotaan miten olosuhteet sallii liikkumisen ja miltä se railokko näyttää, saattaa mennä yötöiksi kun nuo hassut paikat on silloin vakaimmillaan.

Ai niin, me muuten nähdään jo meri ja ollaan aika varmoja että pilvien välissä näkyy myös maata! Oli siinä ihmettelemistä! Railosaldo edelleen nolla, lupaa hyvää!

Qasigiannaguittiin 85km jäljellä, retkikunnalla kaikki hyvin!

Shortly in english: did 42,3km today, strong tailwind in the morning with downhill took us 19,6km in only 4 hours. Landscape changing rapidly, less snow and more ice all the time, no crevasses to be seen. Trying to reach edge area tomorrow. Feeling strong! 85km to finish!

21.5.2015 / Päivä 29
Sijainti: N6826964W04838411
Korkeus: 1350m
Sää: priimaa aamusta iltaan, kevyt tuuli kaakosta, pikkupakkanen, sinitaivas, illasta voimkstuvaa tuulta
Hiihtoa: 34,2km
Kokonaismatka: 565,5km

Tarinan opetus ei toivottavasti ole että valittaminen kannattaa mutta tällä kertaa tuntui auttaneen, sää oli aamusta kuin unelma. Näpäkkä pakkanen ja aurinko taivaalla. Aamun ensimmäiset legit meinasi olla kuumia mutta sitten saapui pieni myötätuulen vire viilentämään. Optimikeli hiihdellä, hangen pinnalla edelleen sokeria mutta töppyrät tasoittuneet ja hiihtäminen sangen ok. Välillä meininki oli kuin ehtaa laturetkeilyä, vain kota puuttui makkaroineen ja kuumine mehuineen.

Paukutettiin toistaiseksi toiseksi paras päivä tänään eli 34,2km. Yhteensä seitsämäs yli 30km:n päivä ja jo neljäs putkeen. Ollaan tyytyväisiä! Sama ylämäki alamäki leikki jatkui tänään mutta painopiste oli alamäen puolella. Päätettiin päivä laelle joten aamusta päästään laukomaan tasaiselle. Ollaan nyt 1350m korkeudessa ja exit-moreenin pää on noin 460m joten laskua on luvassa aika kivasti seuraavalle 70km:lle. 

Voitanee tässä vaiheessa kertoa että pelisuunnitelma on taittaa nyt matkaa maksimi per päivä. Ei mitään karmeaa pakottamista tai repimistä mutta silleen että kilsoja kertyy. Ollaan niin pohjoisessa että yötä ei enää ole nimeksikään ja lämmöt päivällä voi nousta korkeiksi. Toistaiseksi on jatkunut hyvin kylmä jakso ja ollaan tässä kovasti toivottu että se tarkoittaisi sitä ettei reuna-alueen pintojen sulaminen ole vielä alkanut/pitkällä ja päästäisiin hiipimään vauhdilla siitä ohi reunan purkauma-alueelle. Vesileikit voi olla aika nihkeitä, sulamispurot, joet, lammet ja järvet ei oikein kiinnosta.

Käytetään siis vuorikiipeilystä tuttua light and fast taktiikkaa, pyritään liikkumaan nopeasti ja tehokkaasti haastavien ja mahdollisesti hasardien alueiden ohi jolloin minimoidaan riskit. Tehokkaasti mutta turvallisesti. Jos onnetar suosii rohkee niin seuraavat 75km hoituu 2-3 päivässä ja ollaan pois jäätiköltä. Katsotaan kuin meitien käy.

Mahtava päivä, hyvät fiilikset ja voimaa piisaa kuin pienessä (savolaisessa) kylässä, retkikunnalla kaikki hyvin!

Shortly in english: did 34,2km today and now at 1350m altitude. Goal ist to do rest 75km out from the ice in 2-3 days, wishing that conditions near the edge of the glacier are as wintery as still up here. 100% winter still today, around -10c during the morning and near zero after midday, bluebird and light tailwind.

20.5.2015 / Päivä 28
Sijainti: N6817773W04756343
Korkeus: 1560m
Sää: aamusta kelpoa puolipilvistä ja pikkupakkanen, hetken, lounaalta täysi whiteout ja voimakas pohjoistuuli
Hiihtoa: 30,1km
Kokonaismatka: 531,3km

Ollaan yritetty pitää tämän blogin sisältö sellaisena perheohjelma-tasoisena mutta tänään teksti sisältää voimakkaita kohtauksia, Vilho Sakarin kannattanee napata skidien iltasaduksi mielummin joku Nalle Puhin klassikkoseikkailu kuin tämä.

Rouva Grönlanti on raaka rakastaja, ei tiedetä mitä pahaa sille on tehty, liekkö pöntönrengas oli ylhäällä tai suodatinpussi kahveineen keittimessä mutta jostain se nyt otti pahemman raivarin. Ärrimurrin keksit syöty ja mökömököpuuhun kiivetty. Olipas kauhea päivä, mitä p@×#%¥!

Aamulla herättiin ja katsottiin että jesjesjes nyt se whiteouttikärsimys loppuu, tänään paukutellaan, vähänhän nyt sietääkin tuulla. Lähdettiin suksimaan ja huomattiin että oltiin saatu uutta taloussokerilunta sellaisina hassuina kinoksina. Kinos leviää 360 astetta vasta kun sen päällä seisoo ja pulkat tulee siitä yli ihan miten sattuu, mitään latua ei muodostu joten molemmat saa nauttia samasta ilosta. Näitä oli aseteltu meidän reitille noin 10m välein, korkeimmat vajaata metrin luokkaa. Näiden ihastuksien välissä sitte oli kovaa hankea jonka pinnalla sentti tätä samaa sokeria, kaksi potkua eteen ja yksi taakse, ei meinannut suksi pitää ei millään. Vielä ihan ok, eihän täällä nyt ajettuja latuja odoteta kuitenkaan.

Sitten alkoi tuulemaan, edestä skvusta oikealta eli pohjoisesta. Otti yltyäkseen runsaaseen 10m/s ja tappoi ihan kaiken pienenkin sauman luisutella jonkinlaista liukua eli käveltiin sukset jalassa. Tämäkin vielä meni joo, lähinnä ärsytti kun jääkidettä piiskaantui kasvoille.

Sitten alkoi vitsauksista pahin, loputon ylämäki. Saatettiin tehdä nimittäin ihan mullistava uusi löydös luonnosta, nääs alamäkeenkin menevä ylämäki. Tänään kellotettiin 360m nousua ja 450m laskua. Oli ihan tavallista ylämäkeä, sitten sellaista tasaisella olevaa ylämäkeä ja myös sitä alamäkeen olevaa ylämäkeä. Kun saatiin vielä sellainen suhteellisen tanakka whiteout päälle niin jouduttiin välillä käymään aika voimakassanaista keskustelua universumin kanssa valitsevista hiihtokeleistä. Tuhmasti sanottuna; aivan perseestä. Siitä on tovi aikaa kun on pitänyt mennä ALAMÄKEEN haarakäyntiä että pääsee eteenpäin ja silloin on ollut ihan erilaiset potkupuvut päällä kuin nyt.

Lopputulemana 9 legissä 30,1km, erittäin kovalla työllä ansaittuja metrejä tänään. Ehkä top 3 päivissä raskaudessa tällä reissulla. Kyllä sitä leivottiinkin kasaan prkl. Kohta viikko kärsitty tästä kelistä, oiskos nyt arvon Grönlannin sää-herra mahista saada jotain vähän mukavampaa? Käytiin alussa sellaista keskustelua Ollin kanssa että miten hoidetaan jos lopussa on tosi kuuma ja helteistä... Ei tunnu olevan ongelma, aamusta asti pää hupussa sisällä ja tuherot kädessä, täällä on talvea jäljellä!

Niin saatiinhan me siinä sivussa paskottua yksi sompakin, sitä siinä sitten tuulessa ja tuiskussa korjailtiin että päästäisiin etiä päin. Eilen huomattiin myös että yksi side naksuu hassusti, siitä oli 2/3 kannatin ruuvista poikki, savonpoika kun potkuttelee niin metallikin väsyy nääs. Onneksi toimeliaina veijareina saatiin homma ordnungiin muutamalla varaosaruuvilla.

Retkikunnalla kaikki hyvin, vaikkakin taistelutahtoa jouduttiin korjaamaan tähtilimpparilla että palaudutaan huomisen 30km+ hiihtoon ;) Oikeesti menee hyvin, ei meitä pikku pomput tiessä pahemmin pidättele!

P.s. kuva on tosiaa eiliseltä, jostain syystä tänään otettiin kaikki nolla kuvaa...

Shortly in english: horrible day, sugarsnow packed in to ridges, everything was uphill, even downhill, really. Did 30,1km in 9 hours on very very bad surface. Weather on minus degrees, strong wind from the north and whiteout.